-Oletteko koskaan tulleet katsoneeksi viljelykasvienne juuria?
Tämän kysymyksen esitin maaliskuun lopulla yhden viikon aikana usealle viljelijäryhmälle Lounais-Tansanian maastopäivillä. Vastaukseksi sain kerta toisensa jälkeen epäröiviä katseita ja heikkoa pään pudistelua… ei me olla kyllä katseltu… Siihen jatkoin että ”tänään onkin sitten hyvä päivä aloittaa”.
Aika harvat viljelijät yhtään missään kaivelevat säännöllisesti tuotantokasvien juuria tai kuoppia maahan tutustuakseen maaperän ominaisuuksiin. Syytä olisi, koska maaperässä, pinnan alla piilossa, tapahtuvat miltei kaikki kasvin kasvuun vaikuttavat tekijät – periaatteessa kaikki muut paitsi yhteyttäminen ja kasvihengitys.
Jotta satokasvit voivat tuottaa hyvää satoa, niillä pitää olla vankka ja runsas juuristo, jolla ne ottavat vettä ja ravinteita maasta. Syvälle ulottuva juuristo on kriittisen tärkeää etenkin kuivina jaksoina, ja siksi on hyvä ymmärtää, miksi joidenkin kasviyksilöiden juuret ovat vankat ja toisten eivät. Nämä kaksi maissia oli kylvetty samana päivänä samalle pellolle. Syyt eroavaisuuksiin löytyvät maaperästä.
FFD:n ja NADOn (Njombe Agricultural Development Organization) yhteisessä, ulkoministeriön rahoittamassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävässä hankkeessa “From reactive to proactive adaptation: Expanding provision of climate profeed services by local farmer organisations” etsitään keinoja taata lounaistansanialaisille pienviljelijöille varmempia viljelyolosuhteita. Maan kasvukunnon parantaminen on yksi tärkeimpiä, mutta monille edelleen melko vieras keino sopeutumiseen.
Tuotantokasvien juuristoon tutustumista naisista koostuvassa pienryhmässä.
Kun kaivelimme maata erilaisilla pelloilla ja vertailimme niillä erilaisia juuria, kävimme keskustelua siitä, miksi yhdellä kasvilla on vahvat juuret ja toisella ei. Syitä on monia, ja totesinkin, etten voi antaa tyhjentäviä vastauksia ja lääkkeitä kuin apteekin hyllyltä. Sen sijaan halusin antaa viljelijöille viestiä siitä, miten tärkeää on oppia tuntemaan omien peltojensa maaperän ominaisuuksia. Hyvä keino ongelmapaikkojen tunnistamiseen ja syiden pohtimiseen on menetelmä ”vastaa viisi kertaa miksi”. Esimerkiksi:
K1: Miksi kasvi on pieni ja heiveröinen?
V1: Sillä ei ole samat kasvuolosuhteet kuin pellon toisessa paikassa, vaikka on kylvetty samana päivänä.
K2: Miksi sillä on erilaiset kasvuolosuhteet?
V2: Koska pellon eri osissa on eroja.
K3: Miksi pellon eri osissa on eroja?
V3: Koska lantaa on levitetty vain osaan pellosta.
K4: Miksi lantaa ei ole levitetty koko pellolle?
V4: Koska oli helpompaa levittää se kaikki toiseen päähän.
K5: Miksi se oli helpompaa levittää vain toiseen päähän?
V5: Koska ei ollut aikaa ja työvoimaa levittää sitä koko pellolle.
Tässa vaiheessa yhtäkkiä ymmärretäänkin jo monta asiaa, ja siitä voi sitten alkaa miettiä ryhmäläisten kesken tai parhaimmillaan pätevän neuvojan kanssa, mitä kannattaisi ehkä tehdä toisin.
Yhden pienryhmän luona pidimme alkujutustelut vahvan maissikasvuston kupeessa. Huomasin maan rakenteen pellolla olevan ihanteellista. Ainoastaan huussille vievän polun kohdalla kasvit olivat pieniä polun aiheuttaman tiivistymisen takia. Sama ryhmä johdatti minut ratkomaan haastetta viereiselle pellolle, jossa maissit olivat alamittaisia ja kasvoivat kituliaasti harvakseltaan. Vähän jännitti alkaa esittää arvauksia, mutta lapio paljastikin meille sitten syyn aika nopeasti: pellossa oli paksu tiivistymäkerros runsaassa kymmenessä senttimetrissä.
Hyvärakenteisen ja tiivistyneen maan vertailu auttaa ymmärtämään, miksi kasvustoissa voi olla suuriakin eroavaisuuksia.
On paljon helpompaa tuoda maaperän merkitystä esiin kasvukauden keski- ja loppuvaiheessa satokasveja ja niiden juuria vertaillessa, verrattuna kylvöaikaan kasvukauden alkupäässä. Olikin hyvin palkitsevaa huomata, miten juurien, muruisen maan ja tiivistymäkokkareiden esittely, käsin koskettelu ja haistelu saivat aikaan valaistumista monissa viljelijöissä.
Syiden hakeminen kasvien välisiin eroavaisuuksiin voi vielä onnistua, mutta ratkaisut vaativat vähän enemmän aivojen raksutusta. Suomessa tiivistymiä poistetaan syväjuurisilla kasveilla ja mekaanisella syväkuohkeutuksella eli jankkuroinnilla, mutta mitä voisin ehdottaa seudulla, jossa traktoreita tai jankkureita ei ole. Ehdotin eloperäisen aineen lisäämistä, syväjuurisia kasveja (kuten maapähkinää) ja viljelykiertoa. Hyviä ideoita traktorittomaan syvämuokkaukseen otetaan ilolla vastaan!
Kaikkein keskeisimpänä ratkaisuna nostin joka vierailulla esiin eloperäisen aineen lisäämisen peltoon. Siihen on monia mahdollisuuksia: lanta, komposti, kasvijätteet. Eloperäisen aineen lisäämisen kautta pellon vedenpidätyskapasiteetti paranee ja pelto voi varastoida vettä kuivemmille jaksoille. Tärkeintä nyt olisi kokeilla erilaisia eloperäisiä aineita ja testata niiden erilaisia käyttötapoja. Hienosäätöjen aika on sitten myöhemmin.
Yhteistyö NADOn kanssa sujui tällä kolmannellakin Tansanian matkallani erinomaisesti. NADOn asiantuntijat tulkkasivat puheitani viljelijäryhmille ja maaperätyöpajassa. On ollut ilo havaita, että nadolaisten asiantuntemus maaperäasioissa on myös kasvanut sitä mukaa, kun he kerta toisensa jälkeen ovat tulkanneet minun puheitani.
Projekti päättyy vuoden lopulla, ja marraskuulle meillä on suunnitteilla loppuseminaari, jossa maaperä tulee jälleen olemaan esillä. Maaperän hoito ja sen merkityksen ymmärtäminen vaativat vielä pitkään koulutusta NADO:n toimialueen viljelijöille, mutta myös neuvojille. Näen neuvojien kouluttamisen ja jatkuvan oppimisen aivan avaintekijänä sille, että seudun pienviljelijät pystyvät paremmin varautumaan edessä oleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ruuantuotannolle.
Taukojumppaa maaperätyöpajassa. Tällaista iloa mukaan suomalaisiinkin tilaisuuksiin!
Keväällä 2026 viljelijöitä puhutti poikkeuksellisen sateinen kasvukausi, joka on aiheuttanut haittoja ja hyötyjä viljelylle, mutta myös suuria vaikeuksia liikkumiselle.
Hormuzinsalmen sulku huolestuttaa maatalousalaa maailmanlaajuisesti. Igwachanyan kylässä, missä NADOn toimisto sijaitsee, löytyy lannoitekaupasta qatarilaista ureaa. Kauppias totesi, että varastot riittävät toistaiseksi, mutta tilanne muuttuu loppuvuonna haastavaksi, jos salmen sulku pitkittyy.
Teksti: Eija Hagelberg
FFD:n vapaaehtoiskummi
Kuvat: Eija Hagelberg ja NADOn työntekijät
