Pohjois-Tansanian laidunmailla aamun merkkinä on perinteisesti ollut sankka, pistävä usva. Vuosisatojen ajan maasai- ja meru-naiset aloittivat päivänsä "kolmen kiven nuotion" ääressä hengittäen sankkaa savua valmistellessaan perheelle ateriaa. Tänään usva on hälvenemässä. "Vihreämpi Tansania" -hankkeen (2023– 2026) myötä tavoitteena on korvata ruoanlaitto teknologialla, joka parantaa terveyttä, voimaannuttaa naisia ja samalla viilentää planeettaa.
Boma on eläinsuoja, yhteisöalue tai hallintorakennus, joka liittyy erityisesti yhteiseen päätöksentekoon.
Kuva: Jenny Öhman/FFD
Boman henkäys: Miksi meidän on toimittava.
Arushan naisille perinteinen ruoanlaitto on enemmän kuin askare; se on terveyskriisi. Sisäilman savu voi sisältää hengenvaarallisia määriä pienhiukkasia ($PM2.5$) jopa 100-kertaisesti yli turvarajojen, ollen yksi Tansanian yleisimmistä kuolinsyistä.
Kello käy: Väestö, metsät ja biomassa riippuvat toinen toisistaan.
Tansania on risteyskohdassa. Väkiluvun (70,6 milj.) ennustetaan lähes tuplaantuvan 129,6 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä johtaa perustavanlaatuisiin ongelmiin kun polttoaineen tarve – pääsääntöisesti puun ja hiilen (95%) – tarve johtaa luontokatoon.
“Me poltamme tänä päivänä biomassaa jota ei enää pian ole”
Metsäkato: Tansania kärsii jo nyt yhdestä maailman nopeimmin häviävistä metsistä, jopa 469.000 hehtaaria vuodessa.
Talous: Toimettomuuden hinnaksi on arvioitu 39 miljardia dollaria lisääntyneiden terveysmenojen sekä menetetyn tuottavuuden kautta.
Maankäyttö: Vuosien 2017 - 2023 välillä yli 150.000 hehtaaria Maa'saiden laidunmaata on otettu viljelymaaksi, joka osaltaan vähentää perinteisen kestävän polttopuun saatavuutta.
Vihreämpi Tansania
Hanke toteutettiin ma’asai-yhteisöjen – erityisesti naisten ja nuorten – voimaannuttamiseksi yhdistämällä ympäristön ennallistaminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja taloudelliseen selviytymiskykyyn.
Turvaamalla maanomistusoikeudet ja ottamalla käyttöön kestäviä teknologioita hanke pyrkii muuttamaan ihmisten elämää samalla suojellen niitä ylläpitäviä hauraita ekosysteemejä.
Kuva: Jenny Öhman/FFD
Tärkeimmät toimenpiteet:
Kuva: Jenny Öhman
Ympäristön kunnostaminen: Mahdollistettiin massiivisia puidenistutuskampanjoita ja perustettiin taimitarhoja kouluihin ja nuorisoryhmille pilaantuneiden maiden ennallistamiseksi.
Kuva: Jenny Öhman
Ilmastokestävä infrastruktuuri: Hankkeessa asennettiin energiatehokkaita liesiä ja sadevesisäiliöitä kotitalouksiin, jotta naiset voisivat vähentää veden ja polttopuun hakemiseen käyttämäänsä aikaa.
Naisten voimaannuttaminen ja johtajuus: Koulutettiin naisia maaoikeuksien puolustajiksi ja tarjottiin intensiivistä johtajuuskoulutusta jolla kannustettiin asettumaan ehdolle paikallisvaaleissa.
Kestävä toimeentulo: Järjestettiin koulutusta kestävästä mehiläishoidosta, kokonaisvaltaisesta laiduntamisesta ja taloudellisesta osallisuudesta kyläsäästö- ja lainayhdistysten kautta.
Keskeiset luvut:
5.227 edunsaajaa yhteensä: Tähän sisältyy 2.197 naista, 1.300 miestä, 1.531 nuorta ja 199 vammaista henkilöä, jotka ovat saaneet tukea erilaisten koulutusten ja työpajojen kautta.
54.975 istutettua puuta (2023–2025): Yhteensä 11.675 puuta vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ja 6.549 puuta viimeisellä neljänneksellä. Puiden keskimääräinen eloonjäämisprosentti oli 75 %.
511 valittua naista: Mondulin piirikunnan paikallishallinnon virkoihin pyrkineistä 683 naisesta 511 valittiin, mukaan lukien 13 naisten oikeuksien ja johtajuuden foorumeista.
14.620,29 hehtaaria hallittua maankäyttöä: Laajat maa-alueet ovat nyt kokonaisvaltaisten laiduntamissuunnitelmien piirissä kolmessa kylässä.
Hanke tarjosi: 32 eristettyä keitintä, 20 energiatehokasta uunia ja 50 sadevesisäiliötä, mikä antoi yhteisölle luottamusta itse investoida 44 vesisäiliöön ja 53 uuniin.
Tammikuussa 2026 yhteisöllä oli käytössään 94 vesisäiliötä ja 105 energiatehokasta ruoanlaitto laitetta.
Innovaatiota tulisijasta: Paikallisten materiaalien merkitys
Yksi projektin merkittävimmistä läpimurroista on siirtyminen kokonaan paikallisista materiaaleista – erityisesti kivistä, hiekasta ja lehmänlannasta – rakennettuihin uuneihin.
Kuva: Jenny Öhman
Kuva: Jenny Öhman
Tämä ei ole pelkästään tekninen valinta; se on strategia yhteisön parempaan itsenäisyyteen.
Taloudellinen riippumattomuus: Käyttämällä kiviä, hiekkaa ja lantaa projekti "mahdollistaa kaikkien maan päällä olevien käytön" tulotasosta riippumatta. Tämä poistaa maahantuotujen metallien tai teollisuuskomponenttien aiheuttaman taloudellisen esteen.
Tekninen kestävyys: Toisin kuin erikoislaitteet, nämä mallit eivät vaadi ulkoisia toimitusketjuja tai ulkopuolelta tulevaa rahaa korjauksiin. Jos liesi vaurioituu, korjausmateriaalit löytyvät suoraan bomasta.
Kulttuurinen soveltuvuus: Eri vaihtoehtoja testattiin etukäteen erityisesti sellaisen lieden löytämiseksi, joka täyttää paimentolaisten naisten tarpeet, varmistaen, että muotoilu sopii maasaiden ja merujen erityisiin kattiloihin ja ruoanlaittotapoihin.
Kasvun mahdollistaminen: Koska materiaalit ovat kaikkialla läsnä, teknologia voi levitä alhaalta ylöspäin odottamatta uusia projektitoimituksia tai ulkopuolisia urakoitsijoita.
Viraalivaikutus: Itsenäinen orgaaninen kasvu
Näiden liesien hyötyjen ymmärtäminen on käynnistänyt ketjureaktion. Yhteisöt eivät enää vain saa teknologiaa, vaan ne vaativat sitä omalla kustannuksellaan.
Neema Charles lieden äärellä
Kuva: Jenny Öhman
Oma-aloitteinen käyttöönotto: PWC raportoi saaneensa puheluita yhteisön jäseniltä kylissä, joissa he eivät olleet vielä toimineet, ja pyysivät "toimittajan ja urakoitsijan yhteyshenkilöitä varaamaan säiliöt ja liedet asennettaviksi perheille heidän omalla kustannuksellaan".
Vertaiskoulutus: Ensimmäisten toimitusten jälkeen Neema Charles ja 36 kouluttajien kouluttajaa alkoivat opettaa naapureita, mikä johti nopeaan leviämiseen, jossa useammat perheet nauttivat puhtaammasta ja turvallisemmasta ruoanlaitosta yhteisön johtamien toimien avulla.
Miesnäkökulma: Vallankumous on saavuttanut miehet. Makuyunissa aviomiehet, jotka alun perin kyseenalaistivat aloitteet, painostavat nyt vaimojaan osallistumaan kokouksiin. Eräskin aviomies kysyi äskettäin: "Kuinka voit jättää väliin kokouksen, joka antoi sinulle lypsylehmän?"
Vihreämpi Tansania -hanke on vahvasti linjassa Tansanian kansallisten ilmasto- ja kehityskehysten kanssa, erityisesti keskittyessään Pohjois-Ylämaan paimentolaisyhteisöihin.
Kansallisesti määritellyt päästövähennystavoitteet (NDC) 2021 ja ilmastostrategia:
Päästövähennykset: Tansanian päivitetty NDC (2021) nosti vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 30–35 prosenttiin. Vihreämpi Tansania hankkeen 54.975 puun istuttaminen edistää suoraan NDC:n metsäsektorin hillitsemistavoitteita.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kansallinen ilmastonmuutokseen reagointistrategia (NCCRS) 2021– 2026 asettaa sopeutumisen etusijalle karjankasvatuksen ja vesipulasta kärsivien alueiden osalta.
Kansallinen puhtaan ruoanlaiton strategia (2024–2034):
Saatavuustavoitteet: Kansallinen strategia pyrkii saavuttamaan 80% puhtaan ruoanlaiton tason vuoteen 2034 mennessä. Vihreämpi Tansania hankkeen lämpöeristettyjen ja energiatehokkaiden liesien jakelu 50 kotitaloudelle ja 36 kouluttajan kouluttaminen toimii
Terveys ja sukupuoli: Strategiassa korostetaan kotitalouksien ilmansaasteisiin liittyvien 39.200 vuosittaisen kuolemantapauksen vähentämistä. Hankkeen keskittyminen naisten johtamiin energiaratkaisuihin käsittelee suoraan kansallisessa sukupuoli- ja naisten kehityspolitiikassa (2023)
Arushan ja maasaiden kehityskonteksti:
Paimentolaisten oikeudet ja hallinto: Mondulin ja Ngorongoron kuivien alueiden hallintoa koskeva tutkimus korostaa hajautetun ilmastosuunnittelun tarvetta. Hankkeen työ UCRT:n ja PWC:n kautta maaoikeuksien turvaamiseksi ja Emurwan naisten oikeuksien ja johtajuusfoorumien (WRLF) perustamiseksi antaa maasaiyhteisöille suoran mahdollisuuden hallita resurssejaan.
Poliittinen edustus: Kansallinen viisivuotissuunnitelma (FYDP III) asettaa etusijalle osallistavan inhimillisen kehityksen. Hankkeen antama tuki 511 naisen valintaan paikallishallinnon virkoihin on merkittävä saavutus, joka ylittää alueelliset normit paimentolaisalueilla.
