Muista läheistäsi tänä jouluna FFD:n aineettomalla joululahjalla

Anna joululahja rakkaillesi tukemalla maanviljelijäperhettä kehitysmaassa. Food and Forest Development Finland - FFD:n aineettomat lahjat auttavat siellä, missä tarve on suurin: kolme neljäsosaa maailman köyhimmistä ihmisistä asuu maaseudulla. Avullasi kehitysmaiden maa- ja metsätalousperheet voivat lähettää lapsensa kouluun ja saada tuloja ja ruokaa.

FFD:n aineettoman lahjan verkkokauppa tarjoaa useita vaihtoehtoja tuottajien tueksi, myös ilmastonmuutokseen varautumiseen. Tomaatintaimia, kalanpoikasia tai metsänhoitokoulutusta – tutustu FFD:n lahjakauppaan ja hanki paras joululahjasi: www.ffd.fi/lahjakauppa

TekojenTiistai – vastapainona kulutukselle

Tänään 29.11.2022 vietetään TekojenTiistaita, jolloin FFD ja muut kansalaisjärjestöt kannustavat suomalaisia joko lahjoittamaan rahaa tai osallistumaan vapaaehtoistyöhön kuluttamisen sijaan. TekojenTiistai on heti Black Fridayn ja Cyber Mondayn jälkeen ja muistuttaa ihmisiä tekojen ja antamisen tärkeydestä vastapainona kulutukselle.

Food and Forest Development Finland FFD:n aineettomat lahjat auttavat siellä, missä tarve on suurin: kolme neljäsosaa maailman köyhimmistä ihmisistä asuu maaseudulla. Avullasi kehitysmaiden maa- ja metsätalousperheet voivat kouluttautua, lähettää lapsensa kouluun ja saada tuloja ja ruokaa. FFD:n aineettoman lahjan verkkokauppa tarjoaa useita vaihtoehtoja tukemaan kehitysmaan pientuottajia ja heidän perheitänsä, myös ilmastonmuutokseen varautumiseen.

Tekojen tiistai -kampanja on noussut maailmalla jo jouluakin isommaksi hyväntekeväisyyslahjoitusten ajankohdaksi. Suomessa siihen osallistuu parikymmentä kansalaisjärjestöä.

Lahjoittaminen FFD:lle on hyvä tapa auttaa kehitysmaiden maa- ja metsätalousperheet kouluttautumaan, lähettämään lapsensa kouluun ja saamaan tuloja ja ruokaa. Tee ja jaa hyvää: https://www.ffd.fi/lahjakauppa

Laatua vai ruokaturvaa - ruokajärjestelmä eri näkökulmista

Ruokaturva puhutti MTK:n tiloissa Simonkadulla maanantaina 21.11, kun lähes 20 osallistujaa kokoontui kuulemaan laatujärjestelmien roolista ruokaturvan takaajina. FFD:n ja Uudenmaan Agronomien järjestämässä tilaisuudessa kuultiin neljä erinomaista asiantuntijaesitystä laatujärjestelmistä, niiden mahdollisuuksista ja haasteista ruokaturvalle. Seminaari on hyvin ajankohtainen, koska sekä Suomessa että Tansaniassa käydään tällä hetkellä läpi tematiikkaa GLOBALG.A.P. -sertifiointiin liittyen.

Pirkko Suhonen, konsultti ja FFD:n pitkäaikainen kummi, syventyi laadunvarmennuksen ja laatujärjestelmien merkitykseen ruokaturvassa. Vallitsevassa maailmantilassa palautettiin mieliin ruokaturvan määritelmä, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän. Ruokaturva siis linkittyy ruokaturvallisuuteen, mikä tarkoittaa tuotetun ruoan turvallisuutta ja laatua, jota hallitaan niin omavalvonnalla kuin viranomaisten toimesta lainsäädäntöön nojautuen.

Mikä rooli laatujärjestelmillä sitten on ruokaturvassa? Laatujärjestelmät ovat laadunhallinnan työkaluja, erilaisia kolmannen osapuolen varmentamia sertifiointeja, jotka edesauttavat ruokaturvallisuuden toteutumista. Näistä sertifioiduista laatujärjestelmistä on muodostunut vaativa ja monimutkainen liiketoiminnan muoto, joka koskee laajasti yritysten toimintaa mm. tuoteturvallisuuden, toiminnan, ympäristökysymysten ja vastuullisuuden osalta. Laatujärjestelmät ovat usein myös edellytys tuotteiden markkinoille pääsyyn; esimerkiksi Euroopan hevi-markkinoille suuntaavat tansanialaiset avokadot tarvitsevat GLOBALG.A.P. -laatusertifioinnin.

Laatujärjestelmien vaativuudesta kuultiin lisää Puutarhaliiton GLOBALG.A.P. -asiantuntijalta Anne Piiraiselta, joka toimii asiantuntijana FFD:n ja Tansanian Puutarhaliiton pientuottajien vientivalmiuksia edistävässä hankkeessa. Siinä missä ruoantuotannon intressit ja haasteet ovat samat niin Suomessa kuin Tansaniassa – parempi tuottavuus, vastuullisuus ja elintason kohentaminen vs. rajalliset taloudelliset resurssit ja pitkät välimatkat – laatujärjestelmän toteuttamisessa maiden väliset erot nousevat esiin. Muun muassa lainsäädännön monikerroksellisuus, koulutustaso ja lukutaito, maanomistusolot, infrastruktuurin taso, kasteluveden käyttö ja laatusertifiointien hankkiminen viljelijä- vs. tuottajaorganisaatiotasolla ovat merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat käytännön työhön sertifiointivalmiuteen tähdättäessä.             

Käytännön eroavaisuuksista huolimatta yksi yhdistävä tekijä on helppo löytää: sertifiointi on kallista. Samaa korosti Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori esityksessään laatujärjestelmien kustannuksista. GLOBALG.A.P on alkutuotannon laatujärjestelmistä haastavin ja vuosittaiset kustannukset lähentelevät viljelijälle 2500 euroa. Ja tämä sisältää vasta sertifioinnin ”peruskulut” kuten vuosimaksut, auditoinnin, tarvittaessa tulkkauksen jne. Viljelijän omaa työtä, erilaisia investointeja ja tarvittavaa kouluttautumista harvoin lasketaan mukaan kustannuksiin. Viljelijät tarvitsevat usein myös asiantuntevaa neuvontajärjestelmää, jonka rakentaminen ja ylläpito ovat kustannusintensiivisiä. Miten siis saavuttaa standardin vaatimukset taloudellisten resurssien ollessa rajalliset? Mitä tapahtuu, kun ruokajärjestelmään vaikuttava regulaatio tiukkenee mm. EU:ssa ja standardit uusiutuvat tiheään tahtiin? Viljelijälle sertifiointi kannattaa, kun hyvät markkinat on taattu, mutta epävarmoilla markkinanäkymillä investointi laatujärjestelmään on merkittävä taloudellinen riski.

Miten sitten viestiä ruuan laadusta ja turvallisuudesta? Onko kuluttaja valmis maksamaan ruuan turvallisuudesta? Kuluttajille eri laatujärjestelmät ja niiden sisältö jäävät usein tuntemattomammiksi. MTK:n Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen avasi kotimaisten alkuperä- ja pakkausmerkintöjen moninaisuutta. Vaikka pakkausmerkinnät itsessään jo takaavat tiettyä laatua, kotimaisuusastetta ja terveellisyyttä, ruuan ostopäätökseen vaikuttaa ensisijaisesti hinta.

Siinä missä ruokaturvallisuus toteutuu laatujärjestelmien kautta, heräsi kysymys siitä, takaavatko laatujärjestelmät kuitenkaan ruokaturvaa. Entä miten varmistetaan Tansaniassa, että laatujärjestelmät hyödyntävät myös paikallista ruokaturvaa? Kysymykseksi muodostuu globaalia ruokajärjestelmää kuvaava pohdinta siitä, tuotetaanko esim. avokadoja Eurooppaan vai ruokakasveja paikallisesti. Sertifiointeja hyödyntävät isot tuottajaorganisaatiot työllistävät paikallisesti lisäten ostovoimaa; riippuukin maan yleisestä ruoantuotannon tilanteesta, onko ruokaa riittävästi tarjolla ja kuluttajilla tarpeeksi rahaa ostaa sitä. Sertifioidusta tuotteesta saadut paremmat tulot käytetään mm. perheen ja asumisen hyväksi ja lasten koulutukseen. Mutta jos sertifioidun tuotteen hinta kipuaa sertifioimatonta korkeammalle kuluttajan ruokakorissa, edistetäänkö laatujärjestelmällä enää ruokaturvaa? Standardien tiukat laatuvaatimukset huomioiden ruokaturvallisuus saattaa myös heikentyä, jos tuote-erä ei vastaakaan tiukkoihin vaatimuksiin ja päätyy hävikkiin vaihtoehtoisten markkinoiden puuttuessa.

Laatujärjestelmiä tarkasteltaessa on muistettava, että sertifioinnit eivät kerro pelkästään ruuan ulkoisesta laadusta. Sertifioinnit kattavat mm. paljon viljelytoimenpiteitä ja -menetelmiä, joilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöön, maan tuottavuuteen ja biodiversiteettiin. Laatujärjestelmät, kuten erilaiset johtamisjärjestelmät yleensäkin, antavat myös selkeät raamit tuottajan tekemiselle, mikä yleisesti parantaa ja tehostaa viljelyä. Huomioiden laatujärjestelmien kovat vaatimukset viljelijän osaamiselle ja sen jatkuvalle kehittämiselle, oleelliseksi kysymykseksi muodostuukin miten asettaa tasapaino lainsäädännön ja laatujärjestelmien hyödyllisyyden ja haittavaikutusten vaa’alla ruokaturvallisuuden takaamiseksi. Yksi asia on varmaa: hankerahoitusta tarvitaan tukemaan niin tansanialaista kuin suomalaistakin ruoantuottajaa globaaleilla ruokamarkkinoilla.

Esitykset:

Laadunvarmennuksen ja laatujärjestelmien merkitys ruokaturvassa - Pirkko Suhonen, konsultti, Puutarhanaisten puheenjohtaja ja FFD:n hankekummi

GLOBALG.A.P. Suomessa ja Tansaniassa - Anne Piirainen, Puutarhaliiton GLOBALG.A.P. ja GRASP -valmennus vastaava ja FFD:n hankekummi

Laatujärjestelmäkoneiston kustannus - saako tuottaja panostuksensa takaisin - Timo Taulavuori, Puutarhaliiton toimitusjohtaja

Alkuperä- ja pakkausmerkinnät ruokaturvan edistäjinä - Heidi Siivonen, MTK:n Ruokamarkkina-asiantuntija