Nepalin yhteisömetsien käyttäjäryhmien naisjäsenten yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä edistämässä

Mahalaxmin ja Ashwaran jäseniä uuden padon vieressä. Sadekauden aikana patoon kerätään vettä (5000 m3), jota voidaan käyttää metsäpalojen torjuntaan sekä kasteluvedeksi noin 100:lle kotitaloudelle.

Olen matkalla Lumbinin maakunnan Dangin piirikuntaan Neplissa, missä on 241 254 hehtaaria metsää ja siitä 46 % on yhteisömetsää. Yhteisömetsä otettiin käsitteenä käyttöön Nepalissa 1970-luvulla. Se viittaa tapaan, missä paikalliset yhteisöt osallistuvat metsänhoitoon ja sen suunnitteluun yhdessä hallituksen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisömetsänhoidolla on myönteisiä vaikutuksia metsien suojelun lisäksi myös metsien kestävään käyttöön osana maaseudun elinkeinoja.

Dangin piirikunnassa sijaitsee puolentoista miljoonan asukkaan Tulsipurin kaupunki. Siellä toimii metsäosuuskunta Amritpur Social Entrepreneur Cooperative (ASEC), jolla on jäsenenä kymmenen yhteisömetsäryhmää: Triveni, Mahalaxmi, Nawa Durga, Ashwara, Samjhana, Namauna Mahila, Phulbari, Mayalu, Srijana Mahila ja Annapurna. Näissä on jäsenenä yhteensä noin 3000 kotitaloutta, jotka harjoittavat pienmuotoista metsätaloutta.

Food and Forest Development Finland (FFD) toteuttaa Nepalissa ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” -hanketta, joka pyrkii tehostamaan naisten tulonhankintaa ja yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaaviin riskeihin. Tulsipurissa yhteisömetsäryhmien naisjäsenet kehittävät uusia tuotteita ja palveluita parantaakseen tulonhankintamahdollisuuksiaan ja yrittäjyyttään. Toiminnot edistävät samalla sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamista ja toimeentuloturvaa.

Naisjäsenten toiminta keskittyy metsätuotteisiin puun ja polttopuun ulkopuolella, jotka ovat tärkeä osa metsätaloutta. Näitä tuotteita tai palveluja ovat esimerkiksi lääke- ja aromaattiset kasvit, bambu ja rottinki, pähkinät, hedelmät, mukulat, ruohot ja lehdet, joita voidaan saada puista, pensaista tai yrteistä.

Sal puun (Shorea robusta) lehdistä tehdään mm. lautasia

Naisjäsenten toiminta keskittyy metsätuotteisiin puun ja polttopuun ulkopuolella, jotka ovat tärkeä osa metsätaloutta.

Tulispurissa yhteisömetsissä on enimmäkseen sal puulajia (Shorea robusta), mitä hyödynnetään puutavarana ja polttopuuna. Puun lehtiä käytetään lautasina (Tapari, Duna ja Bota), joiden tuotanto on perinteinen metsäalan ammatti Nepalissa. Ammatin harjoittaminen on suoraan riippuvainen sal-puiden lehtien saatavuudesta. Lisäksi lehtiä käytetään eläinten rehuna. Sal-puun hedelmiä ja siemeniä käytetään perinteisessä Ayurvedan mukaisessa lääketieteessä, joka on yksi maailman vanhimpia perinteisiä suusanallisesti opetettavia parantamistieteitä.

Yhteisömetsien hoidossa ja erilaisten metsätuotteiden tuotannossa ja markkinoinnissa on edelleen monia haasteita Nepalissa. Vuonna 2021 hankkeessa arviotiin ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia suhteessa ASEC:ssa suunnittelussa olleisiin yritystoimintoihin. Arviointi osoitti, että lisääntynyt sademäärää lisää tulvariskiä alueella. Toisaalta myös kuivuuskaudet muuttuvat rajummiksi ja niiden todennäköisyys kasvaa.  Arvioinnissa myös todettiin, että metsäpalot, erityisesti ihmisten aiheuttamat, ovat iso haaste Dangin alueella. Vuosina 2001-2020 Nepalissa oli keskimäärin 77 vuosittaista metsäpalopäivää. Tämän johdosta metsätuhot olivat 172 040,65 hehtaaria per vuosi.  ASECin raportoinnin mukaan Dangissa metsäpalot tuhosivat 1844 hehtaaria metsää vuonna 2022.

Padon hoitamiseksi tueksi perustettiin kastelutoimikunta, johon kuuluu 60 kotitaloutta yhteisömetsien käyttäjäryhmistä.

Bishnu Pandey toimii Mahalaxmi ryhmän puheenjohtajana, sekä kastelutoimikunnan jäsenenä.

Luonnon katastrofien, esimerkiksi metsäpalojen, vähentämiseksi, ASEC aloitti padon rakentamisen Chuckle Kola-alueelle, joka sijaitsee Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsien raja-alueella. Ideana on, että sadekauden aikana patoon kerätään vettä (5000 m3), jota voidaan käyttää kuivan kauden aikana pääasiassa metsäpalojen torjuntaan. Lisäksi pato tarjoaa kasteluvettä noin 100:lle kotitaloudelle molempien Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsäryhmille. Tämä kattaa noin 50 hehtaaria maatalousmaata ympäröivällä valuma-alueella. Pato toimii myös vesilähteenä villieläimille kuivina kausina. Padon rakentaminen kesti kolme ja puoli kuukautta ja se maksoi kaksi miljoonaa NPR (15 000 €).

Padon hoitamiseksi tueksi perustettiin kastelutoimikunta, johon kuuluu 60 kotitaloutta yhteisömetsien käyttäjäryhmistä. Kastelutoimikunnassa kerätään kultakin kotitaloudelta 50 NPR (0,40 €) kuukausimaksu rahastoon, jota käytetään padon ylläpitämiseen, kastelutoiminnan parantamiseen ja uusien kasvien viljelyyn. Tähän mennessä rahaa on kerätty noin 40 000 NPR (300 €).

Vuoden 2022 heinä-syyskuun sadekaudella pato vaurioitui, kun rankkasateet huuhtoivat metrin verran maata padon reunalta. Sadekauden päätyttyä korjaustyöt pyritään tekemään seuraavan kahden - kolmen kuukauden aikana. Joka tapauksessa pato on jo nyt osoittautunut tärkeäksi. Eräs yhteisön jäsen viljeli kurkkua noin hehtaarin alueella kastelun avulla ansaiten työllään 50 000 NPR (390 €). Muita padon hyödyntämismahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Tästä esimerkkinä suunnitelma 1,5-2 hehtaarin muuttamista puistoksi yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kun Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsäryhmät ovat yhdistäneet voimavaransa yhteisen hyvän tuottamiseksi, hyötyjä on syntynyt niin yhteisö-, kotitalous- kuin yksilötasoilla. Yhteisömetsäryhmien yhteistyössä realisoituvat Mahatma Ghandin sanat: ”Se, mitä teemme maailman metsille, on vain peilikuvaa siitä, mitä teemme itsellemme ja toisillemme.”

Roseanna Avento

Kobe Global

FFD:n kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja

……………………….

Food and Forest Development Finland (FFD) toteuttaa Nepalissa ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” -hanketta, joka pyrkii tehostamaan naisten tulonhankintaa ja yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaaviin riskeihin. Hanke on saanut rahoitusta 2021-2024 Suomen ulkoministeriöstä.

Seminaari: Laatujärjestelmät ruoantuotannossa – mahdollisuudet ja haasteet ruokaturvalle

Uudenmaan Agronomit järjestää yhteistyössä Food and Forest Development Finland - FFD:n kanssa 21. marraskuuta Laatujärjestelmät ruoantuotannossa -tilaisuuden.

Tilaisuus järjestetään MTK:n tiloissa osoitteessa Simonkatu 6. Ilmoittautuminen alla olevan linkin kautta 17.11.2022 mennessä: https://www.lyyti.in/Laatujarjestelmat_ruoantuotannossa__mahdollisuudet_ja_haasteet_ruokaturvalle_5101

Ohjelma

17:00 – 17:30: Saapuminen

17:30 – 17:40: Avaussanat - Tiina Huvio, FFD:n toiminnanjohtaja

17:40 – 17:55: Laadunvarmennuksen ja laatujärjestelmien merkitys ruokaturvassa - Pirkko Suhonen, konsultti, Puutarhanaisten puheenjohtaja ja FFD:n hankekummi

17:55 – 18:10: Laatujärjestelmien implementointi Suomessa ja Tansaniassa  - Anne Piirainen, Puutarhaliiton GLOBALG.A.P. ja GRASP -valmennus vastaava ja FFD:n hankekummi

18:10 – 18:25: Laatujärjestelmäkoneiston kustannus - saako tuottaja panostuksensa takaisin - Timo Taulavuori, Puutarhaliiton toimitusjohtaja

18:25 - 18:40: Alkuperä- ja pakkausmerkinnät ruokaturvan edistäjinä - Heidi Siivonen, MTK:n Ruokamarkkina-asiantuntija

18.40 – 19.00: Yhteistä keskustelua luontopositiivisesta tuotannosta

19:00 – 19:15: Loppupuheenvuoro - Niina Kangas, Uudenmaan agronomit

19:15 – 20:00: Vapaata keskustelua

Tervetuloa!

Maisterintutkielma: Tansanian pienviljelijöiden näkökulma GLOBALG.A.P. sertifiointiin

Juuri julkaistu maisterintutkielma ”Tansanian pienviljelijöiden näkökulma GLOBALG.A.P. sertifiointiin” tehtiin osana FFD:n ja Tanzania Horticultural Associationin (TAHA) yhteishanketta ”Quality standards for enhanced market access for smallholder farmers in Tanzania”, jota Suomen ulkoministeriö rahoittaa. Hankkeen tarkoituksena on edistää Tansanian pienviljelijöiden pääsyä GLOBALG.A.P. sertifioinnin piiriin. Alla ote Sofia Simulan maisterintutkielman tiivistelmästä.

Kuva: TAHA

Puutarhataloudella on merkittävä rooli Tansanian kansantaloudelle ja hedelmien ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tansanian hedelmä- ja vihannestuotannolle tyypillistä on maatilojen pieni koko, heikosti organisoitu maatilan hallinta sekä ongelmat markkinoille pääsyssä ja tuotelaadussa. Kansainvälisillä vientimarkkinoilla, erityisesti Euroopassa, vaaditaan kolmannen osapuolen suorittamaa laatusertifiointia. GLOBALG.A.P. on maa- ja elintarviketaloudessa käytössä olevista laatusertifiointijärjestelmistä merkittävin ja hedelmä- ja vihannestuotannon alalla kaikkein vaativin sertifikaatti. Suuret kansainväliset kauppaketjut vaativat sertifiointia varmistaakseen elintarviketurvallisuuden sekä tuotannon kestävyyden. GLOBALG.A.P. sertifioinnin hankkiminen on pienviljelijälle haastava tehtävä, erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Tansaniassa.

Tutkielman tulokset paljastivat, että pienviljelijöillä on korkeat odotukset sertifioinnin tuomille hyödyille. Viljelijöillä on odotuksia paikallisille ja kansainvälisille markkinoille pääsystä sekä neuvotteluasemansa parantumisesta, ja näille odotuksille on saatu vahvistusta aikaisemmissa tutkimuksissa. Ryhmäsertifiointi todetaan vahvuudeksi, kuten myös maatilan hallinnan paraneminen sertifioinnin myötä. Asiantuntijoiden ja aikaisempien tutkimusten mukaan sertifiointi ei takaa viljelijöille korkeampia hintoja. Sen sijaan sertifioinnin myötä saavutetaan laajempi asiakaskunta ja siten taloudellista hyötyä sertifioimattomiin maatiloihin verrattuna. GLOBALG.A.P. sertifiointi voi toimia kilpailuetuna pienviljelijälle. Sertifioinnin suurimpia heikkouksia ovat viljelijöiden mukaan sertifiointikustannukset, lisääntynyt työmäärä sekä kalliit investoinnit tilalla. Heikko infrastruktuuri aiheuttaa huolta. Sertifioinnin mahdollisuuksina viljelijät näkevät paremman taloudellisen tuloksen, viennin tuomat lisätulot sekä kirjalliset sopimukset ostajien kanssa. Viljelijöiden tavoitteena on harjoittaa ammattimaista ja nykyaikaista maataloustuotantoa. Sertifioinnin mahdollisena uhkana viljelijät näkevät ongelmat sertifikaatin ylläpidossa, epävakaat tuotot markkinoilla sekä sopimuksen irtisanominen tuotelaatu ongelmien johdosta.

Lue koko maisterintutkielma (englanniksi) täällä.