Ruokaturva kehitysagendan keskiöön

ruoka.PNG

MAAPALLOLLA elää yli 1,5 miljardia aliravitsemuksesta kärsivää ihmistä ja noin 80 % maailman köyhyydessä elävästä väestöstä elää maaseudulla. Köyhien maiden pienviljelijät ovat usein niin säiden kuin markkinahintojen heilahtelun armoilla. Maaseudun viljelijät ja heidän yhteisönsä ovat suuressa vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle ja usein ainoana vaihtoehtona on muutto toimeentulon perässä kaupunkeihin. Samaan aikaan noin 80 % maailman ruoasta tuotetaan pien- ja perheviljelijöiden toimesta, joten heidän merkityksensä maailman ruokaturvalle on korvaamaton.

Ilmastonmuutos on uhka tulevaisuuden ruoantuotannolle, mutta se vaikuttaa jo nyt monen toimeentuloon sekä ruokajärjestelmiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maatalous sekä köyhien maiden pienviljelijät ja tutkimukset ennustavat lisääntyvää satomäärien vähenemistä jo vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös maataloudessa, kuten ilmastoälykkäiden viljelytekniikoiden omaksumista.  Köyhien maiden pienviljelijät tarvitsevat välitöntä tukea ilmastotoimiinsa, jotta ruoantuotantoa voidaan jatkaa kestävästi. FFD tekee työtä näiden tärkeiden teemojen parissa.

FFD on allekirjoittanut Fingon koordinoivan ruokaturvatyöryhmän kannanoton (pdf, 240 kt), joka on suunnattu erityisesti nostamaan maailman ruokaturvakysymyksen tärkeyttä esiin hallitusneuvotteluissa sekä Suomen kehitysyhteistyön linjauksia mietittäessä. Vaadimme, että

Suomen kehityspolitiikassa tulee

• keskittyä erityisesti pien- ja perheviljelijöiden tukemiseen ja edesauttaa heidän järjestäytymistään.

• tukea ekologisesti kestäviä ruoantuotannon tapoja, jotka helpottavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

• ohjata rahoitusta tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön kestävien ruokajärjestelmien vahvistamiseksi.

 

FFD Finland