Nepalin talous on erittäin riippuvainen maataloussektoristaan, jossa työskentelee yli 65 prosenttia maan väestöstä. Ala on kuitenkin hyvin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja luonnonkatastrofeille, kuten tulville, kuivuudelle, maanvyörymille ja voimakkaille sateille, jotka vaikuttavat kielteisesti ruokaturvallisuuteen. Näiden seurauksena syrjäytyneiden ryhmien, kuten naisten, toimeentulo vaarantuu. Nepalin maatalouden metsä- ja kalanviljelysektorit ovat perinteisesti miesvaltaisia aloja, joissa naisen rooli ja asema ovat rajalliset. Metsä- ja kalanviljelyalan elinkeinonkestävyyden kehittämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon sisältyy myös naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
Vuosi 2021 on ollut Nepalissa toteutettavan ’Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta’ -hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. Yhteisömetsäliitto FECOFUN:n (Federation of Community Forestry Users), metsäosuuskunta ASEC:n (Amritpur Social Entrepreneur Cooperative Ltd), naisten kalanviljelijä osuuskunta Sundardeep:n (Sundardeep Women Fish Farmers’s Cooperative) ja FFD:n (Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) pyrkivät nelivuotisella hankkeellaan tehostamaan naisten tulonhankintaa, yrittäjyyttä ja varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaaviin riskeihin, kolmella Nepalin alueella: Dangissa, Chitwanissa ja Nawalparasissa.
Hanke tukee 18:sta maanviljelijäjärjestöä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan sukupuolten tasa-arvoa, kehittämään naisille suunnattuja palveluja ja tehostamaan 1200 naisjäsenensä edunvalvontaa. Tällä edunvalvonnalla tuetaan epäsuorasti yli 6000 henkilöä. Kaikki kolme järjestöä ovat tehneet naisryhmien ja osuuskuntien kehittämiseksi yhteistyötä jo aiemmin FFD:n kanssa, joten nykyiselle yhteistyölle on vahva perusta.
Hanketoiminnan aloittaminen Covid-19 pandemian keskellä ei ole ollut helppoa. Nepalissa on ollut tiukkoja liikkumisrajoituksia alueiden kesken ja sisällä. Tämä on vaikeuttanut kokousten ja kokoontumisten järjestämistä, jotka ovat tarpeen esimerkiksi koulutusten järjestämiseksi tai tietojen keräämiseksi. Tietoa tarvitaan muun muassa analysoitaessa alueen metsätalouden ja kalanviljelyn sektoreiden ilmasto- ja katastrofiriskejä. Toisaalta pandemia on edistänyt digitaalista harppausta Nepalissa. Vaikka Zoom kokoukset ovat normaalia toimintaa, tietoliikenneyhteydet, sähkökatkokset ja digitaalinen lukutaito ovat edelleen valtava haaste Nepalissa. Pelkästään digitalisia työkaluja hyödyntäen tämän hankkeen toimintoja ei voida toteuttaa.
COVID-19 pandemian lisäksi ilmastoon liittyvät haasteet ovat vaikeuttaneet hankkeen aloittamista. Dangin yhteisömetsien alueelta menetettiin metsäpaloissa tänä vuonna noin 65 hehtaaria metsää. Metsäpalojen seurauksena metsäpaloherkille alueille tehtiin seurantasuunnitelmat. Kuitenkin uusien metsäpalojen pelko on suuri naisten keskuudessa. Edelleen tänä vuonna monsuunikausi alkoi poikkeuksellisesti aiemmin, jo kesäkuussa. Massiiviset tulvat ja maanvyörymät Chitwanissa ja muilla Nepalin alueilla, johti ihmisuhreihin, infrastruktuurin vaurioitumiseen ja satokatoon. Lisäksi monet ihmiset menettivät karjaansa ja kotinsa sekä logistiikka petti teiden ja siltojen vaurioituessa. Myös kalankasvatus kärsi, kun kalalammikot vaurioituivat ja viljelykalat kuolivat.
Erityisesti naiset kokevat suurta pelkoa luonnonkatastrofitilanteissa. He pelkäävät ja kokevat ahdistusta lastensa, vanhempiensa ja laajemmin koko sukunsa puolesta. Olemassa olevat hierarkiat ja eriarvoisuus resurssien, valmiuksien ja mahdollisuuksien suhteen tekevät haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä entistä haavoittuvampia, josta kehittyy loputon noidankehä. On tärkeää huomioida maaseudun naisten tarpeet, kun luodaan alakohtaiset luonnonkatastrofien reagointi, valmius- ja elvytysstrategiat.
Tämän hankkeen tavoitteita toteutetaan käyttäen yhteiskehittelymallia, jossa huomioidaan naisten näkökulma. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla toteutettiin osallistava ilmasto- ja katastrofiriskien arviointi ja sen tuloksena syntyneet suositukset pannaan täytäntöön pääsääntöisesti vuonna 2022. Suositukset sisältävät muun muassa paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen tiedon hyödyntämisen, paikallisten käytäntöjen integroimisen kestävään metsänhoitoon, paikallisyhteisöjen tiedon lisäämisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, paikallisyhteisöjen tiedon lisäämisen katastrofiriskien hallinnan resursseista alueella, ja luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmien saaminen paikallisten yhteisöjen käyttöön.
Joitakin hankkeen toimenpiteitä on aloitettu jo vuonna 2021. Esimerkiksi FECOFUN yhdessä maakuntien kanssa järjesti Sundardeepin ja ASEC:n naisjäsenille työpajan, jossa jaettiin tietoa siitä, miten maakuntien säännöksissä edistetään naisten osaamisen kehittämistä. Lisäksi naiset saivat tietoa naisyrittäjyyttä edistävistä maakuntahallitusten avustuksista ja ohjelmista. Lisäksi ASEC:ssa kehitettiin ja otettiin käyttöön kuuden yhteisömetsän käyttäjäryhmän suunnitelma metsäpalojen seurantaan. Myös Sundardeepissa 86 naiskalanviljelijää sai tukea kalalammikoidensa tulvakestävyyden vahvistamiseen. Lisäksi naiskalanviljelijöiden tietoisuutta lisättiin siitä, miten tulvan ja kuivuuden aiheuttama stressi vaikuttaa karppien terveyteen ja miten karppien stressiä voidaan vähentää esimerkiksi happitasoa säätämällä ja asianmukaisella vesihuoltotekniikalla.
Uutta hankkeen toimintavuotta edelleen haastaa meneillään oleva COVID-19-pandemia. Hankkeessa saavutetut vuoden 2021 kokemukset auttavat suunnittelemaan toimintaa tehokkaammin tulevalle hankevuodelle. Kaikki kolme kumppania, FECOFUN, Sundardeep ja ASEC, ovat keskustelleet vuoden 2021 lopussa vuoden 2022 toiminnastaan. Yhtenä tavoitteena on tehostaa viestintää edunsaajien välillä, jolloin tietoja ja oppimista voidaan edistää paremmin. Ehdottomasti hankkeen toimijat, naiset, voivat oppia toisiltaan, vaikka tulevat kolmelta maantieteellisesti eri alueelta ja edustavat kahta maatalouden eri alaa. Hanke tarjoaa alustan, jonka kautta sosiaalista oppimista voidaan hyödyntää kestävien strategioiden luomisessa ilmastonmuutokseen. Samalla lisätään alueen toimijoiden valmiuksia ja osaamista ennakoida muuttuvia ilmastotilanteita. Hankkeen kautta voidaan näin luoda paremmat turvaverkot ja kohentaa toimeentuloa.
Roseanna Avento, Kobe Global
Kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja
’Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta’ on saanut rahoitusta 2021-2024 Suomen ulkoministeriöstä
